Mitä yhteistä on Kuusamolla ja Fidzillä?

Molemmat ovat syrjäseutuja? Katsojasta riippuen näinkin voi sanoa.

Fidzi on Tyynenmeren keskellä sijaitseva saarivaltio, jossa asuu vähän alle miljoona ihmistä. Lyhyimmät lennot Fidziltä – mikäli lentoja joihinkin muihin Tyynenmeren saarivaltioihin ei lasketa - ovat Uuteen-Seelantiin nopeimmillaan kolmisen tuntia ja Australiaan neljästä kuuteen tuntia. Suorat lennot Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan ovatkin sitten huomattavasti pidempiä. Kyllä kai sitä syrjäseuduksikin voisi sanoa.

Lukijani tuntevat Kuusamon sijainnin paremmin. Noin 15 000 asukkaan kaupunki entisen kauppareitin varrella. Suomen korkeimmalla kohdalla. Napapiirin eteläpuolella. Susirajan sisällä. Poronhoitoalueella. Kuusamolaiselta kysyessä aika lailla Suomen keskellä.

Lumi ja jää ovat Kuusamon matkailuvaltteja. Kuva: Pirjo-Liisa Heikkilä

Mutta syrjäseutu ei ole etsimäni vastaus. (Ulkosuomalaisen pohdintaa, että käytetäänköhän tuota termiä edes enää…)

Toivomani vastaus tulee tässä: molemmissa paikoissa käy vuosittain noin miljoona matkailijaa. Molemmilla on vahva matkailubrändi. Ja on ollut jo pitkään, eivät Kuusamo tai Fidzi mitään uusia kohteita ole tai sosiaalisen median viime vuosina esille nostamia unohdettuja helmiä, vaan vuosikymmeniä matkailua kehittäneitä paikkoja. Hämmästelin aikoinaan Helsingin rautatieasemalla vesipulloa, jonka kyljessä luki Fiji Water. Samaa pulloa olin nähnyt Lontoossa, New Yorkissa ja Italiassa. Vettä toiselta puolelta maailmaa. Kyljessä oleva trooppinen kuva ja sana Fidzi antoivat lupauksen jostain maallista vettä puhtaammasta ylellisestä, terveyttä ja puhtautta edistävästä tuotteesta. Hiilijalanjälkeä en uskaltanut edes ajatella.

Fidzi onnistui hyvin pandemian hoidossa eikä se lopulta epäröinyt avata rajojaan, kun vielä monet muut alueen valtiot pitivät tiukkoja rajoitustoimia voimassa. Etenkin australialaisten ja uusiseelantilaisten patoutuneet matkustushaaveet alkoivat purkautua Fidzille. Samaan aikaan maan lentoyhtiö Fiji Airlines on avannut uusia reittejä mm. Kanadaan, uudelleenavannut reittinsä moniin Aasian kaupunkeihin ja tilannut lisää koneita. Majoituskapasiteetit ovat Fidzin paratiisisaarilla ratkeamassa liitoksissaan, joka pitää hinnat katossa vaikuttaen myönteisesti Fidzin tämän vuoden talouskasvuun, jonka arvioidaan päätyvän yli kahdeksaan prosenttiin! Matkailun merkitys siinä on valtava, sillä se muodostaa noin 40 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna Fidzi odottaa matkustajamäärän nousevan 940 000 vieraaseen. (Lähde: Tourism Fiji)

Fidzillä nähdään virallisissa tilaisuuksissa edelleen perinteisiä soturitansseja. Kuvan miehet odottavat esiintymisvuoroaan perinteisellä matolla perinteisissä asuissaan. Samanlaisia tansseja matkailijatkin voivat päästä näkemään vaikkapa hotelleissaan. Kuva: Pirjo-Liisa Heikkilä

No mitä siellä Kuusamossa tapahtuu? Tämän vuoden ennustetta en löytänyt, mutta vuonna 2022 Kuusamossa rekisteröitiin 636 000 yöpymistä, joiden päälle tulee vielä matkailijat, jotka yöpyvät omissa tai vuokratuissa mökeissä. Arvioiden mukaan Kuusamossa vierailee vuodessa yhteensä miljoonaa matkailijaa. Heidän tuoma tulo paikkakunnalle ei ole vähäinen: Kuusamon välitön matkailutulo oli yli 150 miljoonaa euroa vuonna 2022. (Lähteet: Tilastokeskus, visitory.io ja www.ruka.fi)

Näiden kohteiden profiileja ei tietenkään suoraan kannata verrata: Fidzin matkaajissa puhutaan nimenmaan ulkomaisista matkaajista kokonaisen saarivaltion alueella - tosin kotimaiset yöpymiset ovat niin marginaalisia, ettei niillä ole tilastollisesti merkittävää vaikutusta. Kuusamossa puolestaan edelleen enemmistö matkailijoiden yöpymisistä tulee kotimaisten vierailijoiden matkoista Kuusamoon. Yhtä kaikki, luvut ovat samassa luokassa ja uskallan todeta molemmissa asuttuani, että sekä Kuusamon että Fidzin vetovoima perustuu ensisijaisesti lumoavaan, eksoottiseen luontoon ja sen keskellä asuviin leppoisiin paikallisiin ihmisiin. Mahdollisuus lepoon, helppous, autenttisuus ja luonnon parantava voima houkuttelevat kiireisiä kaupunkilaisia niin pohjoisen valkoisen lumen keskelle kuin etelän valkoisten hiekkarantojen lämpöön.

Kuusamo ja Fidzi – eksoottisten kaksosten kylmä ja kuuma!

Toivotan Kuusamon Rukalle loistavia hiihdon maailmancupin avajaisia!

Fidzin turkoosit vedet, palmut, valkoinen hiekka ja letkeä rytmi houkuttelevat lämpöä etsiviä.

Kuva: Pirjo-Liisa Heikkilä

Edellinen
Edellinen

Tuvalu – maailman ensimmäinen sähköinen valtio?

Seuraava
Seuraava

Nuku’alofa – tuo kaukaisin piste Suomesta?